Kiirehtiä vai odottaa?

Tekoälyä puskee IT-maailmassa tällä hetkellä jokaisesta mahdollisesta kanavasta ja asian sivuuttaminen tuntuu olevan mahdotonta, halusi sitä tai ei. ChatGPT:n laukaisema tekoälyvyöry on saanut liiketoimintapäättäjät liikkeelle sankoin joukoin ja tekoälyteknokraattien julistukset houkuttelevat jokaista mukaan tekoälyhuumaan. Tästä kaikesta syntyy mielikuva, että huumassa on oltava mukana NYT!

Heti alkuun haluankin todeta, että mielikuva on oikeassa. Tekoälyhuumassa kannattaa olla mukana juuri nyt. Kielimallien kehitys on ollut viimeisen vuoden aikana huimaa ja vanhat naureskelut kielimallin typerille pluslaskuvastauksille on vaihtunut jopa huoleen siitä, että mihin kaikki kehitys oikein johtaa? Sitä ei tietenkään tiedä kukaan, mutta varmaa on että tähän kehitys ei lopu. Miksi sitten tässä kaikessa huumassa pitäisi olla mukana jo nyt, eikä odotella hiljaisempia aikoja?

Huomisen ratkaisuja rakennetaan tänään. Tekoälyä hyödyntävän ratkaisun rakentaminen ei ole kalenteriajallisesti mitään nopeinta puuhaa. Luontaisesti monimutkaisen teknologian käyttöönottoa ei voida tehdä hutaisemalla. Lisäksi EU Data Act, GDPR, tietosuoja, tulossa oleva AI Act ja monet muut regulaatiot vaativat oman huomioimisensa. Nyt asian lykkääminen vuodeksi tai kahdeksi tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotantokäyttöön ratkaisuja saataisiin vuonna 2027-2028.

Teknologian kehityksen vauhdista kertoo jo se, että jos verrataan aikaa taaksepäin, niin 2020-2021 maailma ei edes tiennyt ChatGPT:n olemassaolosta. ChatGPT saavutti 100 miljoonan käyttäjän tason kolmessa kuukaudessa, kun Facebookilla samaan kului 4,5 vuotta, Internetillä 7 vuotta ja mobiilipuhelimilla 16 vuotta. 

Pohditaanpa kuitenkin vielä, että mitä hyötyjä odottelusta voisi olla. Huumassa, oli sitten kyse tekoälystä, kryptovaluutasta tai sähköautoista, on tyypillistä että kysyntä ylittää tarjonnan. Tämä taas johtaa hintojen nousuun ja jopa ylihinnoitteluun. Nykyisessä markkinatilanteessa sanoisin kuitenkin, että tekoälybuumi ei ole aiheuttanut merkittävää hintojen nousua, vaan jopa päinvastoin. Esimerkiksi OpenAI:n kehittämä suosittu GPT-3.5 mallin kustannus on jopa romahtanut. Myöskään IT-toimittajien puolella en ole havainnut merkittävää hintojen nousua tekoälybuumista johtuen, kun tekemisen painopiste on siirtynyt tekoälyn puolelle enemmän.

Toinen huumaan liittyvä tyypillinen ongelma on saatavuus. Sähköautojen saatavuus oli muutama vuosi takaperin surkea ja pisimmillään autoja sai odottaa lähes kaksi vuotta. IT-maailman puolella skaalautuminen on huomattavasti pienempi ongelma, kuin fyysisten tuotteiden maailmassa. Aivan alkuaikoina ChatGPT ei pystynyt vastaamaan kysyntään, joka siihen kohdistui, mutta asia saatiin korjattua kohtuullisen nopeasti. Nykyään saatavuusongelmat ovat huomattavasti harvinaisempia ja esimerkiksi isot pilvipalveluiden tarjoajat ovat pystyneet nopeasti kasvattamaan kapasiteettiaan kysynnän mukana.

Tänään ostamisen hyödyt?

No mitä hyödyn siitä, että ostan tekoälyratkaisuja tänään? Kuten edellisessä kappaleessa mainittiin, niin huomisen ratkaisuja rakennetaan tänään. Mikäli haluat hyödyntää tekoälyä vielä vuonna 2024, niin ratkaisujen rakentaminen on aloitettava reilusti ennen kesää. PoC:ailut, datan kerääminen, datan validointi, tietoturva, tietosuoja… kaikista näistä huolehtiminen vaatii yleensä palavereita, kalenteriaikaa ja paljon kahvia. Työajallisesti hommaan ei välttämättä mene kuukautta pitempään, mutta koko organisaatiota läpileikkaavat asiat tahtovat vain yleensä edetä hieman hitaammin. Toisaalta liikkeelle ei tarvitse lähteä koko organisaatiota mullistavasta käyttötapauksesta, vaan valita muutama pienempi kokeilu ensin, oppia niistä, saada innostus leviämään ja edetä seuraavaan

Tekoälyllä pyritään parantamaan kilpailukykyä ja jopa hankkimaan kilpailuetua. Mitattuja tuloksia ei vielä ole paljoa ollut julkisuudessa, mutta Klarna on yksi toimija, joka on julkaissut lukuja tekoälyn avulla saavutetuista kustannushyödyistä. Klarnan ennusteluvut ovat hurjia, jopa 40 miljoonan  kannattavuusparannus kuluvalle vuodelle chatbotilla, joka hyödyntää nykyaikaista kielimallia. Olennaista on myös se, että asiakastyytyväisyys ei ole heikentynyt, palvelu on nopeutunut ja asiakaspalvelutilanne saadaan kerralla hoidettua kuntoon useammin. 

Jos yrityksen tekemät säästöt, laadun parannukset ja lisämyynnit saadaan käännettyä viivan alle, tarkoittaa se monesti myös lisää investointeja ja kilpailukyvyn parantumista. Kilpailukyvyssä puhutaan kuitenkin usein yli vuoden aikajänteellä tapahtuvista muutoksista, jotka heijastuvat lopulliseen tuloksen vasta tulevina tilikausina. Näin ollen mitattua dataakaan ei ole saatu vielä kerättyä kovin pitkältä ajalta. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, etteikö nyt käsillä oleva teknologiakehitysloikka olisi todellinen ja hyödynnettävissä.

Kuluttaja käyttää jo tekoälypalveluita

Palataan vielä hieman ajassa taaksepäin ja mietitään, että mikä on muuttunut. Miksi juuri nyt pitää olla kiinnostunut tekoälystä?

Tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja on ollut olemassa vuosikymmeniä ja kyseessä ei ole mikään uusi tieteenala. Olen itsekin koodannut neuroverkkoon pohjautuvia ratkaisuja jo 2010-luvun vaihteessa, eikä niistä vouhkattu samaan tahtiin kuin tänä päivänä. Mielestäni tekoälyssä on tapahtunut yksi merkittävä muutos, joka on aiheuttanut koko tekoälyhuuman. Tekoälystä on tehty riittävän älykäs kuluttajatuote. Sirit ja Alexat yrittivät vastaavaa toimenpidettä jo vuosia aikaisemmin, mutta ne eivät tuntuneet oikeasti älykkäiltä. Alexa osasi kytkeä huoneeseen valot, tai haukkua kuin koira, mutta keskustelu näiden virtuaalisten assistenttien kanssa oli tökeröä. ChatGPT räjäytti pankin ja toi oikeasti älykkäältä tuntuvan ratkaisun kaikkien saataville. Tekoälyn, joka osaa keskustella ja joka pystyy muuhunkin, kuin mihin se on alunperin opetettu.

Kun kuluttajat ottavat koko ajan enemmän laajasti tarjolla olevia tekoälypalveluita (kuten ChatGPT, Dall-E, Midjourney, BingChat, erilaiset Copilotit jne) käyttöön vapaa-ajalla sekä työssä, alkavat he luonnollisesti odottaa löytävänsä tekoälyä myös muista käyttämistään palveluista, olivat he sitten kuluttaja- tai yrityskäyttäjäroolissa. 

Organisaatioiden on hyvä muistaa, että myös me työntekijät olemme kuluttajia. Kulutamme yrityksen tarjoamia palveluita ja työkaluja. Oli se sitten sähköposti, Teams, Jira tai GIT-versiohallinta. Nyt näihin sisäisille asiakkaille tarjottaviin palveluihin on mahdollista toteuttaa älykkäitä ominaisuuksia. Oli se sitten chatbot, ostolaskujen automaattinen hyväksyjä tai vaikkapa Jira -tikettejä monitoroiva operaattori. Viimein tekoälystä pystytään tekemään arkista, jokapäiväistä ja aidosti työntekoa helpottavaa. 

Adafyllä olemme pitkään erikoistuneet Azure-pohjaisiin integraatioratkaisuihin ja räätälöityihin sovellusratkaisuihin, kuten portaaleihin ja sisäisten prosessien automaatioihin. Olemme laajentaneet tarjontaamme nyt myös dataratkaisuihin, erityisesti hyödyntäen Microsoft Fabricia, sekä Azure AI -ratkaisuihin.

Tekoäly, erityisesti generatiivinen, kielimalleihin perustuva AI, on viimeisen vuoden aikana ollut kovasti pinnalla. On tärkeää huomata, että luonnollisen kielen avulla ohjattava tekoäly on vain yksi kerros AI-kentässä. Esimerkiksi Azuren ”tekoälykatalogissa” on hyödynnettävissä monipuolisia tekoälyratkaisuja, joita voimme hyödyntää projekteissamme. Tavoitteenamme on asiakkaille aidosti hyödylliset teknologiaratkaisut, joissa tekoäly voi olla mukana monessa roolissa.

Ota rohkeasti yhteyttä, niin sovitaan tekoälyteemaisesta juttutuokiosta!

Chief AI Officer

Panu Oksala

panu.oksala@adafy.com

Adafy on näkemyksellinen ohjelmistokumppani, jonka Microsoft-teknologiaosaaminen on tunnustetusti Suomen huipputasoa.

Kategoriat

Microsoft julkisti tämän vuoden Ignite tapahtumassa, että SQL Server tietokannat tulevat myös Microsoft Fabricciin. Ajatuksena…

Kuka on Panu? Panu Oksala on jyväskyläläinen teknologiaintoilija, joka on viimeiset 15 vuotta viettänyt Microsoftin…

Varaa tapaaminen ja ilmainen tarvekartoitus

Jätä yhteystietosi, niin soitamme sinulle ja sovitaan tehokas tapaaminen

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Tommi Flink, Chief Revenue Officer